Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:38547 kpl

15.03.2011 HM

Saronikos II

Karilleajo

Kyproslainen ms Saronikos II kääntyi liian aikaisin Mossholmenin linjalta ja ajoi Långön mata­li­kol­le noin 4 kaape­linmittaa väyläviivasta etelään.

Aika      13.6.1989 kello 8.15

Paikka   Långön matala, 60°21,6° N  26°41,5° E

Alus     

  • Ms Saronikos II
  • brutto 10 301 rekisteritonnia;
  • pi­tuus 150,1 m; le­veys 21,0 m;
  • sy­väys keulassa 7,60 m ja pe­räs­sä 8,50 m
  • nopeus 13 solmua

Tapahtumaselostus

Kyproslainen ms Saronikos oli matkalla Antwerpenista Haminaan. Luotsi nousi alukseen Orregrundin luotsiasemalta 13.6.1989 kello 7.08.

Luotsi vaikutti laivaväen mukaan varmalta luotsauksestaan eikä hänessä näkynyt mitään merkkejä siitä, että hän olisi huonossa kunnossa tai että hän olisi epävarma aluksen sijainnista.

Luotsaus sujui vaikeuksitta lähelle Långön poijua.  Aluksen päällikkö oli ha­vain­nut poijun ennen meno­aan kart­ta­hyt­tiin ja kaikki oli näyttä­nyt menevän hyvin ja poiju jäisi aluksen oikealle puolelle niin kuin pitikin.

Päällikön ollessa karttahytissä luotsi määräsi aluksen käännettä­väk­si Långön pohjoispoijun eteläpuolelta. Ruorihytissä ollut aluk­sen II perä­mies huoma­si luotsin virheen ja juoksi ilmoittamaan siitä päälli­kölle kart­ta­hyttiin.

Kun päällikkö saapui ruorihyttiin hän huomasi, ettei alusta ehditä enää kääntämään, joten hän pysäytti aluk­sen koneen välittömästi. Tämän jälkeen alus ajoi karille.

Luotsi ilmoitti myöhemmin, ettei hän ollut nähnyt poijua vaan oli määrännyt käännöksen lähisaarten etäisyysarvion mukaan. Luotsi puhallutettiin karilleajon jälkeen ja hänen veressään todettiin olevan alkoholia 2,4 promillea.

Oikeudenkäynti

Syyttäjä Kotkan kaupunginviskaali Jari Auvinen

Asianomistaja Westminster Shipping Company Ltd, Nikosia, Kypros / Henrik Langenskiöld

Syytetty (rikosasia) Luotsi, Kotka / Ilmari Haapajoki

Vastaaja (vahingonkorvaus) Suomen valtio / merenkulkuhallitus / Hannu Makkonen

Rikoskanne

Luotsia vastaan esitetyt syytteet:

Luotsi on syyllistynyt yksin teoin tehtyihin

  • päihtymykseen virantoimituksessa
  • varomattomuudesta tehtyyn virkavirheeseen
  • tuottamukselliseen aluksen karilleajon aiheuttamiseen ja
  • vesiliikennejuopumukseen.
Luotsin vastine:
  • Aluksen päällikkö ja perämies ovat laiminlyöneet seurata aluksen sijaintia ja kulkua hyvän merimiestavan edellyttämällä riittä­vällä tarkkuudella.
  • Luotsi on aluksella vain neuvonantajana ja päällikkö määrääjänä.
  • Perimmäisenä syynä tapahtumaan on luotsin alkoho­lisairaus.  

Vahingonkorvauskanne

Merenkulkuhallitusta vastaan esitetyt väitteet:

  • Vahingonkorvauslain 3:7 "Valtio ja kunta eivät vastaa luotsauk­sessa aiheutetusta vahingosta." ei va­pauta val­tiota vas­tuus­ta sil­loin, kun luotsi on aihe­ut­tanut vahingon tahalli­sesti tai tör­keällä tuot­tamuksel­la.
  • Luotsaustoiminta on julkisen vallan käyttämistä.
  • Luotsiaseman velvollisuus on valvoa, että luotsausmatkalle ei lähde luotsi, joka on kykenemätön suorittamaan luotsausta. Luotsin lähtö luotsaustehtäväänsä suorittamaan juopuneena oli mahdollinen luotsiaseman virheen johdosta.
  • Valtio on vastuussa luotsiaseman virheestä.
  • Valtio on tuomittava maksamaan asianomistajalle vahingonkor­vauksena USD  1 757 347,00.
Merenkulkuhallituksen vastine:
  • Valtio ei vahingonkorvauslain 3:7:n mukaan vastaa luotsauksesta aiheutuneesta vahingosta.
  • Merenkulkuhallitus on järjestänyt luotsilaitoksen organisaation ja luotsien työkuntoisuuden valvonnan asianmukaisesti.
  • Vastuu juopuneen luotsin aiheuttamasta vahingosta on aluksen laivaväellä, joka on sallinut hänen toimia luotsina juopumukses­taan huolimatta. Merenkulkuhallituksella ei ole käytännössä ollut mahdollisuutta todeta luotsin juopumusta hänen ollessaan aluksella.
  • Laivaväki on ajoissa havainnut luotsin virheellisen komennon eikä kuitenkaan ole riittävän ajoissa ryhtynyt toimenpiteisiin virheen oikaisemiseksi.
  • Laivaväki hyväksyi sen, ettei alus noudattanut riittävän huolel­lisesti merikarttaan merkittyjä linjoja, minkä vuoksi alus ajautui vaarallisen lähelle väylän reunoja.

Kotkan merioikeus 19.12.1990 

Rikoskanne

Ratkaisun perustelut:

  • Luotsi on laiminlyönyt huolehtia siitä, että alus pysyy kulku­väylällä. Hän on myös laiminlyönyt tarkastaa aluksen sijainnin tarkasti ennen käännöstä.
  • Humalatila on osaltaan vaikuttanut aluksen karilleajautumiseen.

Tuomiolauselma:

  • Luotsin syyksi luetaan syytteessä mainitut rikokset.
  • Rangaistusseuraamukset: 6 kk:n ehdollinen vankeus sekä 70 päivä­sakkoa á 46 FIM (= 3 220 FIM).

Vahingonkorvauskanne 

Ratkaisun perustelut:

  • Vahingonkorvauslain 3:7:n vastuunrajoitus on ehdoton ja riippu­ma­ton siitä, millaisesta syystä vahinko luotsauksessa on aiheu­tu­nut.
  • Luotsiasemalla noudatettu luotsien työkuntoisuuden valvonta on ollut asianmukaista.

Ratkaisu:

  • Kanne hylätään.
  • Merenkulkuhallitus saa pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahin­konaan.

Kouvolan hovioikeus 11.11.1993

Ratkaisun perustelut:

  • Luotsaus on vahingonkorvauslain 3 luvussa tarkoitettua julkisen vallan käyttöä.
  • Vahingonkorvauslain 3:2:n mukaan julkisyhteisö on vel­volli­nen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laimin­lyön­nin vuoksi aiheutuneen vahingon, jos tehtävän suorit­tamisel­le kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
  • 3:7:n vastuunrajoitusta on tulkittava suppeasti. Rajoitus koskee ainoastaan nimenomaisesti luotsauksen aiheuttamia vahinkoja.
  • Se, että luotsauskunnon päätteleminen on tosiasiassa voinut jäädä yksinomaan luotsin oman harkinnan ja arvostelukyvyn va­raan, osoittaa, ettei luotsien työkuntoisuuden tarkastamista ollut järjestetty asianmukaisesti.
  • Koska luotsin luotsikutterilla alukselle ajanut henkilö ja aluksen miehistö ei ollut havainnut luotsin humalatilaa, ei sillä, ettei kukaan ole luotsiasemalla henkilökohtaisesti tarkastanut luotsin kuntoa, ole tässä tapauksessa merkitystä.
  • Koska päihtymys on osaltaan myötävaikuttanut vahingon syntymi­seen, ei vahingonkorvauslain 3:7 sulje pois valtion vastuuta tältä osin.
  • Luotsin humalatilan osuus vahingon syntymisessä on ollut 1/2.

Tuomiolauselma:

  • Valtio velvoitetaan korvaamaan Westminster Shipping Company Ltd:lle puolet aiheutuneesta vahingosta eli maksamaan yhtiölle 807 381,63 USD ja suorittamaan yhtiölle korvaukseksi vahingon selvittelykuluista 30 532,16 GBP sekä oikeudenkäyntikuluja 110 000,00 FIM + 3 000,00 FIM.

Korkein oikeus 31.3.1995

Ratkaisun perustelut:

  • Vahingonkorvauslain 3:7:n vastuunrajoituksesta ei ole säädetty mitään poikkeusta.
  • Luotsilaitoksen ylläpitäminen on julkisen vallan käyttämistä. Tehtävän täyttämisessä tapahtuneesta virheestä ja laiminlyönnis­tä aiheutuneesta vahingosta valtio vastaa vahingonkorvauslain 3:2.2:n mukaan kuitenkin vain, milloin tehtävän suorittamiselle kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
  • Luotsien työkuntoisuuden seuranta luotsiasemalla on ollut riit­tävää.

Tuomiolauselma:

  • Hovioikeuden päätös kumotaan ja asia jätetään raastuvanoikeuden päätöksen varaan.
  • Westminster Shipping Company Ltd velvoitetaan korvaamaan valtion oikeudenkäyntikulut HO:ssa ja KKO:ssa 3 500,00 FIM.

Omat subjektiiviset toteamukset

Vaikka luotsi kertoi muutamaa tuntia ennen herättämistään nauttineensa mukillisen viinaa saadakseen paremmin kiinni unen päästä, hänen humalatilansa toteaminen oli ilmeisen hankalaa, sillä humalatilaa eivät huomanneet

  • luotsiaseman päivystäjä herättäessään luotsia
  • kutterinkuljettaja luotsia alukselle kuljettaessaan
  • aluksella luotsin vastaanottaneet kansimies ja perämies  
  • aluksen päällikkö komentosillalla.

Vasta paikalle Haminasta saapunut kokenut merenkuluntarkastaja ihmetteli luotsin silmien sameutta ja päätti kutsua merivartijat puhallutustehtävään.  Vasta puhallutuksessa todettiin kaikkien yllätykseksi luotsin olevan vahvassa humalassa.