20.03.2011 HM (TL)
Grynge
Karilleajo
Hiililastissa Gdyniasta, Puolasta Vaasaan matkalla ollut ruotsalainen ms Grynge ajoi karille kääntyessään navigointivirheen takia Gåsgrund - Tjärbådan linjalta liian aikaisin seuraavalle linjalle
Aika 4.11.1973 kello 04.45
Paikka
- Vaasan saaristo, Gåsgrund - Tjärbådan linja
- 63°7,5 N 21°8,9 O
Alus
- ms Grynge
- brutto 3 453 rekisteritonnia
- pituus 105,4 m; leveys 15,3 m
- syväys keulassa 6,13 m ja perässä 6,41 m
- nopeus n. 12 - 13 solmua
Luotsiasema Vaasa, Rönnskär
Tapahtumaselostus:
Ms Grynge lähti 2.11.1973 4 546 tonnin hiililastissa Gdyniasta Vaasaan. Alus oli myös edellisellä matkalla käynyt Vaasassa. Edellisellä matkalla Vaasaan oli tutka osoittautunut olevan epäkunnossa. Vaasaan tilattu asiantuntija oli tutkinut sen ja todennut, että korjaamiseen tarvitaan varaosia, joita ei sillä hetkellä ollut saatavilla. Näitä tilattiin ja päätettiin korjata tutka aluksen tultua toisen kerran Vaasaan. Näin ollen tutka ei ollut käytössä karilleajoajankohtana.
Luotsi tuli alukseen Rönnskärin luotsiasemalta 4.11.1973 kello 03.00. Alus oli käsiohjauksessa. Sääolosuhteet olivat erinomaiset ja näkyvyys hyvä. Luotsi huolehti navigoinnista ja antoi ohjeet ruorimiehelle, joka toteutti ne.
15 minuuttia luotsin alukseen saapumisen jälkeen, varmistettuaan, että ohjeiden anto luotsin ja ruorimiehen välillä toimi ongelmitta, aluksen päällikkö ilmoitti poistuvansa komentosillalta. Luotsi ei esittänyt eriävää mielipidettä. Komentosillalle jäi aluksen toinen perämies. Luotsi seurasi itse, että ruorimies toteutti pyydetyt kurssinmuutokset. Perämies seurasi navigointia ainoastaan merikortin avulla.
Aluksen ohitettua Glopstenin loiston se jatkoi Gåsgrund - Tjärnbådan linjaa. Aluksen piti merikortin mukaan sen jälkeen kääntyä vasemmalle päästäkseen Koppar-Furuskär - Stora Högskär -linjalle. Luotsi antoi vähän ajan kuluttua käskyn kääntyä vasempaan ja lähes välittömästi sen jälkeen kello 04.45 alus ajoi täydellä vauhdilla karille.
Alus sai pohjakosketuksessa vaikeita pohjavahinkoja ja irrotettiin Finska Bärgnings Ab Neptunin avustuksella. Irrotuksen yhteydessä heitettiin osa hiililastista yli laidan ja sen lisäksi osa lastista tuhoutui pohjakosketuksen aiheuttaman vuodon takia.
Alus vietiin Sölvesborgin telakalle Ruotsiin, jossa sitä korjattiin 17.11. - 19.12.1973 ja se palasi liikenteeseen 20.12.1973.
Oikeudenkäynti
Kantajat / Jan Melander, Robert Liljeström, Lennart Landrén
- Aktiebolaget Rob. Myrsten, Slite
- Sveriges Ångfartygs Assurans Förening, Göteborg
- Vakuutusosakeyhtiö Pohjola, Helsinki
Vastaajat
- Eläkkeellä oleva luotsi / Henrik Langenskiöld
- Suomen valtio/merenkulkuhallitus /Heikki Valkonen, Hannu Makkonen
MKH:ta vastaan esitetyt väitteet:
- valtiolla on suora, ensisijainen vastuu luotsin aiheuttamasta vahingosta, kun vahinko on tapahtunut ennen kuin vahingonkorvauslain 3:7:n säännös, joka poisti valtion vastuun luotsin aiheuttamasta vahingosta, tuli voimaan 1.9.1974
- väylä Vaasaan oli puutteellisesti merkitty pimeässä kulkua varten.
- merenkulkuhallitus on laiminlyönyt antaa luotseille ohjeet navigoinnista väylällä pimeän aikaan
- varustamon nettorahtimenetys karilleajon johdosta on ollut SEK 388 870,30
- Assuransförening on maksanut vahingon johdosta SEK 2 487 731,00
- Pohjola on maksanut lastin vakuuttajana FIM 95 546,54
- Luotsi ja Suomen valtio ovat yhteisvastuullisesti velvolliset korvaamaan nämä menetykset sekä kantajien oikeudenkäyntikulut
MKH:n vastine
- Valtion vastuu vahingosta, jonka luotsi on aiheuttanut ennen 1.9.1974 määräytyy HM 93 §:n sekä lain valtion vastuusta virkamiehen aiheuttamasta vahingosta (18.5.1927) mukaan. Näiden lainkohtien mukaan vastaa valtio luotsauksesta aiheutuneesta vahingosta vain siinä tapauksessa, että virkamies on tuomittu vahingonkorvaukseen eikä korvausta ole voitu saada virkamieheltä. Näin ollen valtion vastuu luotsauksesta aiheutuneesta vahingosta voi olla vain toissijaista.
- väylä oli asianmukaisesti hoidettu ja merkitty
- luotsien koulutuksesta ja ohjeiden antamisesta heille on huolehdittu asianmukaisesti
- Luotseilla, jotka ovat merenkulkuhallituksen palveluksessa, täytyy olla ohjauskirja. Lisäksi luotsin tulee olla perehtynyt merenkulkuhallituksen 19.10.1971 vahvistamiin luotsausohjeisiin sekä luotsipalvelumääräyksiin.
- Luotsille ei myönnetä ohjauskirjaa eikä lisäohjauskirjaa ennen kuin hän on suorittamalla kokeen osoittanut olevansa kykenevä suorittamaan luotsauksia kaikilla väylillä, jotka kuuluvat luotsausalueeseen sekä hyvän näkyvyyden vallitessa että pimeässä.
- Muutoksista väylämerkinnöissä ilmoitetaan merenkulkuhallituksen julkaisussa "Tiedonantoja merenkulkijoille", joka julkaistaan kolme kertaa kuukaudessa. Julkaisu lähetetään mm. kaikille luotsiasemille ja sen lisäksi luotsiosastojen päälliköt valvovat, että jokaisella luotsiasemalla on viimeisin julkaistu merikortti kyseiseltä luotsausalueelta.
- Päällikkö toimi hyvän merimiestavan vastaisesti jättäessään navigoinnin luotsin ja perämiehen vastuulle ja poistuessaan itse komentosillalta, vaikka mahdollisuudet navigoida turvallisesti Vaasan karikkoisessa saaristossa olivat huonot tutkan ollessa rikki.
- Perämies toimi hyvän merimiestavan vastaisesti, koska hän ei seurannut navigointia erityisen tarkasti, vaikka tiesi tutkan olevan rikki eikä varmistanut luotsille aluksen vauhdista annettujen tietojen paikkansapitävyyttä.
Luotsia vastaan esitetyt väitteet:
- Vastuu navigoinnista on siirtynyt yksin luotsille aluksen päällikön poistuessa komentosillalta.
- Luotsi on syyllistynyt törkeään tuottamukseen ajaessaan täydellä vauhdilla ja määrätessään kurssimuutoksen kuljetuksi arvioimansa matkan perusteella, jonka hän oli laskenut aluksen nopeuden ja kuluneen ajan perusteella.
Luotsin vastine:
- Luotsi on päällikön neuvonantaja eikä hänellä ole itsenäistä vastuuta navigoinnista. Päälliköllä on korkein määräysvalta aluksella ja hän vastaa aluksen ohjauksesta luotsin antamien ohjeiden mukaan.
- Aluksen tutka oli pois käytöstä ja luotsi käytti tarjolla olevia navigointikeinoja. Ohjeet perustuivat tietoihin aluksen nopeudesta, etäisyydestä ja ajasta sekä kompassikurssiin ja optisiin havaintoihin.
- Luotsi sai väärän tiedon aluksen nopeudesta, koska miehistö ei täyttänyt velvollisuuttaan tarkistaa luotsille annettujen tietojen oikeellisuutta. Karilleajo johtui tästä väärästä tiedosta. Luotsausmetodi sinällään oli oikea.
Vaasan raastuvanoikeus 15.11.1976
Ratkaisun perustelut:
- Luotsi on syyllistynyt huolimattomuuteen antaessaan käskyn kääntyä vasempaan, vaikka ei ole nähnyt Koppar-Furuskär - Stora Högskär -linjaa näkyvyyden ollessa hyvä. Hän ei myöskään ole antanut käskyä hidastaa aluksen vauhtia.
- Perämies, joka oli komentosillalla päällikön edustajana ja seurasi navigointia merikortin avulla, ei huomioinut, että linja Koppar-Furuskär - Stora Högskär ei ollut näkyvissä eikä myöskään muuten yrittänyt määrittää aluksen sijaintia.
- Luotsi yksin ei ole ottanut vastuuta aluksen navigoinnista.
- Väylä on riittävästi ja voimassaolevan merikortin mukaisesti merkitty.
- Valtiolla ei ole ensisijaista vastuuta luotsin aiheuttamasta vahingosta.
Ratkaisu:
Syyllisyys
Korvaukset
Ottaen huomioon vahingon suuruuden, luotsin taloudellisen tilanteen ja luotsin syyllisyyden asteen, määrätään vahingonkorvaus ottamatta huomioon valtion toissijaista vastuuta.
Korvausta sovitellaan merilain 67 §:n nojalla ja luotsi tuomitaan maksamaan
- Aktiebolaget Rob. Myrstenille SEK 3000,00
- Sveriges Ångfartygs Föreningille SEK 20 000,00
- Vakuutusosakeyhtiö Pohjolalle FIM 800,00
Kantajien vaatimuksen valtiota vastaan hylätään lakiin perustumattomina.
Kantajien on korvattava yhteisvastuullisesti valtiolle sen oikeudenkäyntikulut FIM 2 701,60
Muutoksenhaku
Kantajat:
- Luotsi on syyllistynyt törkeään tuottamukseen käyttäessään väärää luotsausmetodia.
- Suomen valtio on vastuussa luotsin virheestä a) koska luotsaustoiminta on julkisen vallan käyttöä ja valtio on vastuussa tässä toiminnassa laiminlyönnillä aiheutetusta vahingosta ja b) koska valtiolla on suora, ensisijainen vastuu vesiväylien turvallisuudesta ja luotsaus kuuluu osana tähän turvallisuuteen.
- Valtion toissijainen vastuu on otettava huomioon tuomittaessa luotsi vahingonkorvaukseen. Korvausta ei tällöin saa sovitella luotsin taloudellisen tilanteen perusteella.
Luotsi:
- Karilleajo johtui luotsin saamista vääristä tiedoista.
- Päällikkö vastaa vahingosta, joka on johtunut siitä, että hän on antanut luotsille vääriä tietoja olosuhteista, jotka vaikuttavat luotsauksen suorittamiseen.
Merenkulkuhallituksen vastine:
- Valtio on vastuussa luotsin virheestä ainoastaan toissijaisesti.
- Väylässä ei ole mitään sellaista vikaa, joka olisi aiheuttanut karilleajon.
Vaasan hovioikeus 1.12.1977
- Ei muutosta
- Kantajien korvattava MKH:lle yhteisvastuullisesti oikeudenkäyntikulut FIM 3000,00
Korkein oikeus 15.5.1980
- Ei muutoksenhakulupaa
- Kantajien korvattava yhteisvastuullisesti MKH:lle oikeudenkäyntikulut FIM 500,00.
Omat subjektiiviset kommentit
Tähystäjä oli byssassa keitämässä kahvia. Tämä sekä Pronton tapauksessa vastaavissa puuhissa byssassa kahvia keittänyt tähystäjä ovat saaneet sivuston ylläpitäjän vakavasti pohtimaan olisiko komentosillan integroituun navigointilaitteistoon sisällytettävä elektrooninen kahvin/teenkeitin riittävän komentosiltamiehityksen turvaamiseksi myös janon yllättäessä. (Tämä laatijan subjektiivinen käsitys vahvistui voimakkaasti niiden 15 pitkän vuoden aikana, joina käsiteltiin Anna A nimisen aluksen teestä aiheutuneita käännösongelmia useassa oikeusasteessa.)
Tietooni ei ole tullut sellaista tapausta, jossa yksityinen varustamo tai vakuutusyhtiö olisi karhunnut luotsilta oikeuden päätöksessä mainittuja vahingonkorvauksia.
Totean noista "muhkeista" 70- ja 80- lukujen oikeudenkäyntikulukorvauksista päätellen, että merioikeudenkäynneissä on siirrytty sittemmin mikrotaloudesta makrotalouteen. |