Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:40358 kpl

26.03.2011 HM

Arctic Wasa

Karilleajo

 

Ruotsin Rönskäristä malmilastissa Helsingborgiin matkalla ollut ruotsalainen kauppa-alus ajoi karille Sjögrundin matalaa osoittavan viitan itäpuolella paikassa, jossa merikartan lähimmät syvyysmerkinnät osoittivat 17 ja 37 metrin syvyyksiä.

Aika         

  • 15.03.1981 kello 12.00

Paikka

  • Ulkomeri, Vaasan eteläpuolella, Sjögrundin itäpuolella
  • merikartta nro D 907 ja D 270

Alus

  • Ms Arctic Wasa
  • brutto 15966 rekisteritonnia
  • pituus 177 m; leveys 23 m
  • syväys keulassa 10,20 m ja perässä 10,50 m
  • nopeus 14 solmua

Luotsipiiri

  • Vaasan luotsipiiri

Oikeudenkäynti

Kantajat / AA Henrik Langenskiöld

  • Vakuutusyhtiö SÅAF, Göteborg
  • Vakuutusyhtiö Skandia, Tukholma
  • Varustamo Partrederiet för Arctic Wasa (Salen), Tukholma

Vastaaja

  • Suomen valtio / merenkulkuhallitus / OTK Hannu Makkonen

MKH:ta vastaan esitetyt väitteet:

  • merenkulkuhallitus ei ole merkinnyt vuonna 1971 löytämäänsä 9 metrin matalaa merikarttaan eikä muutoin­kaan varoittanut merenkulkijoita matalan olemassa olos­ta
  • alue oli muodostunut liikennealueeksi, jolla olevista matalista olisi pitänyt olla merkintä merikartassa
  • suomalaiset jäänmurtajaat olivat antaneet sellaiset reittipisteet, jotka suoralla viivalla yhdistet­tyi­nä johtivat Sjögrundin viitan itäpuolisille vesi­alu­eille
  • MKH:n on maksettava vahingonkorvausta SEK 12.792.155
  • sekä oikeudenkäynti­kulut FIM 450 000

MKH:n vastine:

  • karilleajopaikka on Suomen aluevesirajan ulkopuolella
  • karilleajopaikka ei ole väylällä
  • Sjögrundin viitta osoittaa, ettei sen itäpuolella ole riittäväs­ti tutkittua kulkukelpoista vesialuetta
  • syvyystiedot muualla kuin väyläalueilla ovat vain suun­taa antavia
  • merenkulkuhallitus vastaa vain väyläalueiden syvyystie­doista
  • Sjögrundin luona jäätilanne oli niin helppo, etteivät alukset tarvinneet jäänmurtaja-avustusta
  • aluksen saamat reittipisteet olivat ruotsalaisen jm Frej'n määrittelemiä
  • kauppa-alus navigoi aina omalla vastuullaan, vaikka olisikin jäänmurtajan avustettavana
  • aluksen päällikkö teki virheen viedessään aluksensa viitan vää­rälle puolelle karikkoisille vesille, joita ei ollut tarkoi­tettu kauppamerenkulkuun

Helsingin merioikeus 25.8.1987

Ratkaisun perustelut:

  • kun 9 metrin matala vuonna 1971 löydettiin, ei matalaa vallinneissa olosuhteissa ollut pidettävä merenku­lulle vaarallise­na, eikä merenmittausretkikunnan päällikkö siten ole syyllis­tynyt laiminlyöntiin jättäessään teke­mättä erityisen ilmoi­tuksen havaitusta mata­lasta
  • merenkulkuhallituksen tiedossa ei ole näytetty olleen, että Sjögrundin itäpuolista vesialuetta oli käytetty liiken­nealueena
  • merenkulkuhallitus ei ole poikennut normaalista väylä­alueiden ulkopuolella olevien alueiden kartoituk­sesta
  • suomalaiset jäänmurtajat eivät pelkästään vastaanotta­malla Frej'n antaman kyseisen liikennepisteen vastaa annettujen pisteiden muodostamasta ohjeel­lisesta kulku­reitistä ja sen turval­lisuudesta

Ratkaisu

  • kanne hylätään
  • kantajien on korvattava MKH:n oikeudenkäyntikulut FIM 20 000
Helsingin hovioikeus 16.3.1988

Ratkaisun perustelut:

  • Sjögrundin itäpuolinen alue ei ole merenkulkuun hyväk­syttyä tai sellaiseksi merkittyä aluetta
  • jäänmurtajien antamat reittipisteet eivät ole sellaista tiedotetta, joka vapauttaisi aluksen päällikön vas­tuus­ta aluksensa turvallisesta navigoinnista tai aihe­uttai­si jäänmurtajan omista­jalle vastuun turvalli­sesta me­renkulusta reittipis­teiden osoit­tamalla alueella

Ratkaisu

  • ei muutosta merioikeuden päätökseen
  • kantajien on korvattava MKH:n oikudenkäyntikulut HO:ssa FIM 1.000

Korkein oikeus 2.10.1989

Ratkaisun perustelut:

  • Sjögrundin matalikon länsiviitta osoitti, että laivojen tuli kulkea viitan länsipuolella olevalla avomeri­alu­eella
  • kari ei ollut vaarallinen merenkululle
  • jäänmurtajien välittämät, kulloinkin vallinneiden jää­olosuhteiden mukaan osoitetut reittipisteet, ovat vain suuntaa an­tavia
  • KKO:n tiedonantona 1980:93 julkaisemasta ratkaisusta ilmenevän periaatteen mukaan nämä tiedotteet jää­olosuhteissa tapahtuvan laivaliikenteen helpottami­sek­si eivät ole vapauttaneet Arctic Wasan päällikköä vas­tuus­ta aluksen turvallisesta kulusta eivätkä näin ollen ole oikeuttaneet ohjaamaan alusta Sjögrundin länsi­vii­tan itäpuoliselle alueelle
  • valtion merenkulkuviranomaiset eivät ole kyseisen karin merkitsemisen tai siitä tiedottamisen suhteen tuotta­muksesta laiminlyöneet velvollisuuttaan

Ratkaisu

  • ei muutosta
  • kantajien on korvattava MKH:n kulut KKO:ssa FIM 1 000

Omat sujektiiviset kommentit

Korkein oikeus viittasi tapaukseen vuodelta 1969, jossa se jm Sisun ja ms Finnboardin tapausta koskevas­sa tiedonannossaan nro 93 vuodelta 1980 on katsonut yleiseksi peri­aat­teeksi, että jäänmurtajan avaamassa uomassa kulkeminen ei va­pauta aluksen päällikköä velvollisuudesta vastata aluksen tur­vallisesta kulusta edes silloin, kun uoma avataan nimenomaan tuota alusta varten ja se seuraa jäänmurtajaa.

Kantajien väite siitä, että suomalaisten jäänmurtajien henkilökunta määrittelisi kelvottomia reittipisteitä, osoittautui virheelliseksi.  Suomalaisten jäänmurtajien radiopäiväkirjasta löytyi merkintä, jonka mukaan kysseiset reittipisteet olivat ruotsalaisen jäänmurtaja Frej:n määrittelemät.

Syy siihen, ettei noin 10 vuotta aikaisemmin löydettyä 9 metrin matalaa oltu merkitty merikarttoihin, johtui siitä, ettei matalaa pidetty merenkulkua vaarantavana, sillä tuolloin Perämerellä ei vielä liikkunut aluksia, jotka olisivat tarvinneet yli 7,3 metriä vettä kölinsä alle.  Suomen puolella ainoastaan Kokkolaan johti 9 metrin väylä tuohon aikaan.

Tapauksessa saavutetun voiton merkkinä minulla on vielä raskas kuparivasara, jonka merenmittaajat löysivät karilleajopaikalta.  Uskomme sen pudonneet Arctic Wasa -aluksesta, sillä sen pohjaan tuli aluksen pituinen noin 1,5 metrinen ura.