Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:41964 kpl

20.03.2011 HM

Stern

Pohjakosketus Saimaan kanavalla

Hollantilainen moottorialus Stern sai pohjakosketuksen Saimaan kanavalla.

Aika               18.6.2002 kello 13.30

Paikka            Saimaan kanavalla (22,5 km)

Alus

  • ms Stern
  • brutto
  • pituus
  • syväys 4,30 m
  • omistaja R. Oldekamp
  • hoitovarustamo Wagenborg Shipping

Luotsiasema   Saimaan kanava

Tapahtumaselostus

Moottorialus Stern sai pohjakosketuksen matkalla Joutsenoon 18.06.2002 kello 13.30 Saimaan kanavassa (kohdassa 22,5 km) alitettuaan Nuijamaan sillan oikealle kääntyvässä mutkassa 1,2 km Nuijamaan järveltä. 

Aluksen pohjaan noin 18 metriä keulasta ja noin 1,5 metriä oikeasta kyljestä tuli reikiä. 

Ms Stern oli jo 7 vuotta ollut säännöllisessä Saimaan liikenteessä.

Aluksen syväys 4,25 / 4,27 / 4,30 ei ylittänyt väylän ilmoitettua kulkusyvyyttä 4,35 m.  Sää tai aluksen kallistumat eivät vaikuttaneet tapahtumaan.

Kanavan pohjalta löytyi kahteen osaan lohjennut graniittia oleva kivi 8 metrin päästä väylän oikeasta reunasta.  Kivien kanavassa ololle ei ole löytynyt selitystä.

Vahingonkorvausvaatimus

Vaatija           Vom Insurance Brokers B.V, Hollanti / Ulla v. Weissenberg

Vastaaja         Suomen valtio / Merenkulkulaitos / Hannu Makkonen

Vaatimukset ja perusteet

  • Korvausvaatimus      € 33 224,72
  • Kanava on rakennelmana verrattavissa satamaan
  • Sataman osalta taas on olemassa oikeustapauksia, joissa sataman omistaja (kaupunki) velvoitettiin korvaamaan sataman pohjassa olleen kiven alukselle aiheuttamat vahingot - vaikka satama ei ollutkaan niistä tietoinen
  • Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vastuu ilmoitetusta syvyydestä on ankaraa
  • Vaatimuksessa mainitaan lisäksi, että eräs arvostettu alan professori alustavasti ollut vaatijan kanssa samaa mieltä valtion korvausvastuusta

Vastaus

  • Ilmoitetulta pohjakosketuspaikalta on löytynyt haljennut kivi, joka kokonsa puolesta on hyvin todennäköisesti ennen pohjakosketusta ollut väyläalueella sillä tavalla, että se on vaarantanut alusten turvallisen kulun.
  • Merenkulkulaitos ei ole tiennyt, että tapahtumapaikalla on sellaisia kiviä, jotka aiheuttavat pohjakosketuksen alukselle, jotka tarvitsevat vähemmän kulkusyvyyttä kuin ilmoitettu kulkusyvyys eli 4,35 metriä. 
  • Tapahtumapaikalla on kulkusyvyyttä vahvistettaessa sekä sen jälkeen säännöllisesti tehdyissä tarkastuksissa todettu, että alueella on ollut ilmoitetun kulkusyvyyden (4,35 m) lisäksi myös varavettä.
  • Haljenneen kiven kiviaines on erilainen kuin tapahtumapaikalla oleva muu kiviaines.  Kivi on voinut tulla paikalle esimerkiksi jään mukana läheiseltä Nuijamaan järveltä
  • Mikään ei osoita, että Merenkulkulaitos olisi toiminut huolimattomasti tai virheellisesti väylän kulkusyvyyttä vahvistaessaan tai väylää ylläpitäessään.
  • Valtio on vastuussa kulkuväylien syvyysmerkinnöistä seuraavasti:
  1. Suomen valtio vastaa siitä, että väylä on tarkistettu sillä tavoin, että väylällä on väylän kulkusyvyyttä vahvistettaessa sekä ilmoitettu kulkusyvyys, että sen lisäksi riittävä määrä varavettä.
  2. Suomen valtio on velvollinen poistamaan sellaiset esteet, jotka vaarantavat merenkulkua vähentämällä ilmoitettua kulkusyvyyttä ja varavettä.  Tämä velvollisuus alkaa silloin, kun Suomen valtio saa tiedon tällaisesta esteestä.
  3. Esteestä tiedon saatuaan Suomen valtio on velvollinen poistamaan esteen niin pian kuin mahdollista sekä tiedottamaan esteestä merenkulkujoille.  Jos asianmukaista ilmoitusta esteestä ei viipymättä saateta merenkulkijoiden tietoon, on mahdollista, että Suomen valtio voi joutua vastuuseen väylän madaltumisesta aiheutuneista vahingoista.
  • Valtiolla ei kulkuväylien ylläpitäjänä ole ankaraa vastuuta.  Satamia ja laivaväyliä koskevien korkeimman oikeuden ratkaisujen joukossa ei ole sellaisia, joissa vastuu ilmoitettaisiin kokonaan tuottamuksesta riippumattomaksi.
  • Nyt esillä olevassa tapauksessa Suomen valtio ei ole tehnyt virhettä tai laiminlyöntiä väylän kulkusyvyyttä vahvistaessaan.  Suomen valtiolla ei myöskään ollut tietoa väylällä olleesta esteestä ennen pohjakosketusta.
  • Oikeuskäytäntöön ja –kirjallisuuteen viitaten voidaan perustellusti katsoa, että Suomen valtio ei juridisesti ole vastuussa ms Sternin pohjakosketuksesta aiheutuneista vahingoista.

Asian ratkaisu

Merenkulkulaitoksen vastauksen jälkeen asiassa ei ole esitetty enää vaatimuksia.

Omat subjektiiviset toteamukset

Oikeudenkäynti tulee nykyään merioikeussioissa niin kalliiksi, että osapuolet joutuvat harkitsemaan vakavasti milloin vahingonkorvaus on niin suuri, että oikeudenkäyntiin kannattaa ryhtyä.  Lopputuloksesta ei voi olla varma ja mikäli vastapuoli esittää vakiintuneet argumentit kynnys oikeudenkäynnin aloittamiseen on melko korkea.