Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:43687 kpl

02.04.2011 HM

Meritermejä

Tällä sivulla on tarkoitus selvittää merenkulussa käytettävää sanastoa, mikäli se katsotaan mahdolliseksi.  Ei sanasto näistä selvityksistä ilmeisti miksikään muutu, mutta ehkä näistä saa jotain ajattelemisen aihetta, kun sanastoon törmää muun muassa julkisessa sanassa tai kahvikeskusteluissa.  Alla olevat selvitykset eivät ole sitovia enkä aio puolustaa niitä viimeiseen mieheen.

 

Alus / Laiva

  • Eräässä valtion virastossa oli ainakin 70 -luvulla voimassa ohje, jonka mukaa yhdyssanoissa tulisi alkuosassa käyttää laivaa ja loppuosassa alusta.
  • Esimerkkeinä muun muassa säiliöalus, höyryalus, moottorialus, laivaväylä, laivapoika, laivakoira ja laivamatka.  Ainakin kolme jälkimmäistä kuulostaisivat vähän hoopoilta muodossa aluspoika, aluskoira ja alusmatka. 
  • Esimerkkeinä poikkeuksista Suomen Tankkilaiva Oy, joka oikeastaan olisi pitänyt olla Suomen Säiliöalus Oy.

 

Ihmisellinen virhe

  • Human error ja technical failure.  Käännäpä nämä sitten suomeksi siten, että alkuperäinen merkitys ei paljolti muutu.
  • Yleisesti ilmoitetaan, että aluksen laivaväen tai luotsin virhe, erehdys tai laiminlyönti on niin sanottu inhimillinen virhe, kun taas sähkökatkosta aiheutuva black out tai potkurin putoaminen on tekninen vika.
  • Ilmaisu päällikön / perämiehen / tähystäjän inhimillinen virhe antaa sellaisen kuvan kuin asiassa olisi joitain lieventäviä asianhaaroja.  Kuitenkin tällä tarkoitetaan vain, että virheen on tehnyt ihminen eikä kone.  Kyllä se sitten oikeusprosessin aikana selviää oliko ihmisellisen teon takana joitain inhimillisiä lieventäviä tekijöitä.
  • Suomen kielessä on kuitenkin sellainenkin sana kuin ihmisellinen, jota käyttämällä voidaan yksiselitteisesti ilmaista, että virheen on tehnyt ihminen eikä kone, laite tai muu vempain.
  • Lukija harkinnee tykönänsä haluaako jatkossakin käyttää ilmaisua inhimillinen, kun kertoo esimerkiksi alkoholia nauttineen henkilön yksin teoin aiheuttaneen törkeällä välinpitämättömyydellään vaikkapa vastaan tulleessa veneessä tai omassa veneessä olleen henkilön vakavan loukkaantumisen

 

Jäänsärkijä / jäänmurtaja

  • Suomen kielitoimiston noin vuonna 1955 antaman suosituksen mukaan jäänsärkijöitä on kutsuttava jäänmurtajiksi
  • Muistisäännöksi sopinee, että Suomessa on ollut jäänmurtaja Murtaja, mutta ei jäänsärkijä Särkijää
  • Entisöityä satamajäänsärkijä Tursoa voi mielestäni kuitenkin edelleenkin kutsua kielitoimiston suosituksesta huolimatta jäänsärkijäksi, koska se on entisöity ja kunnostettu sellaiseksi, millaisena se toimi viimeksi Suomessa ollessaan eli satamajäänsärkijä Tursoksi.  Sitä ei tiettävästi ole kutsuttu jäänmurtajaksi aktiiviaikanaan Suomessa.  Vähän sama kuin se, että Ukko-Pekka veturia alettaisiin kutsua Tarjaksi.  

 

Kilroy was here

  • Joitakin vuosia sitten nuorisolla oli tapana kirjoittaa seiniin, aitoihin yms. paikkoihin sanat "Kilroy was here".
  • Erään uskomuksen mukaan Amerikassa oli Kilroy -niminen telakkatoimihenkilö, jonka tehtävänä oli tarkastaa niin sanottujen "Liberty" ja "Victory" alusten rakennusvaiheiden edistymistä.  Mikäli hän oli tyytyväinen, hän kirjoitti hyväksymiinsä laivalohkoihin liidulla "Kilroy was here". jotta hän tai joku muu ei epähuomiossa tarkastaisi samaa kohdetta uudelleen.  Näitä aluksiahan rakennettiin 40- luvun alussa suorastaan liukuhihnalla.
  • Olen joskus 60 -luvulla käynyt Margrethe Paulin -nimisellä Liberty -aluksella, mutta ajan hammas oli pyyhkinyt Kilroyn kuittaukset näkymättömiin.

 

Merikapteeni / Kapteeni 

  • Merenkulkijat puhuvat merikapteeneista, kun he tarkoittavat henkilöä, jolla on merikapteenin pätevyys
  • Maakravut puhuvat kapteenista, kun he tarkoittavat aluksen päällikköä ja kun heiltä kysyy kuka on aluksen päällikkö, he luulevat, että kysyjä tarkoittaa lähtökohtaisesti ravintola-, hotelli-, myymälä- tms vähemmän merenkulun kanssa tekemisissä olevaa laivaväkeen kuuluvaa päällikköä
  • Aluksen päällikkönähän voi olla joku muukin kuin merikapteeni.  Esimerkiksi henkilö, jolla on perämiehen, kuljettaja tai laivurin pätevyys.  Heitä ei oikeastaan voi kutsua aluksen kapteeniksi
  • Aluksellahan voi toki olla myös kapteeneita, mutta silloin on yleensä kysymyksessä puolustusvoimien maajoukkojen virkistysristeily

 

Sisaralus (sistership)

  • Varsinaiset merenkulkijat ja laivan rakentajat mieltävät sisaralukset yksiselitteisesti aluksiksi, jotka on rakennettu samojen tai lähes samojen (tästäkin keskustellaan vilkkaasti) piirustusten perusteella.  Tässä ryhmässä sisaraluksiksi kutsutaan esimerkiksi jm Urhoa ja jm Sisua.
  • Merenkulkuun liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin merenkulkua ja laivanrakennusta.  Merenkulkuelinkeinossa talousihimiset ja juristit ymmärtävätkin sisaraluksilla aluksia, joilla on sama omistaja tai varustaja. Tässä ryhmässä sisaraluksiksi kutsutaan esimerkiksi ms Amorellaa ja ms Mariellaa.  Tähän ryhmään kuuluvia sisaraluksia voidaan takavarikoida saman varustamon velkojen maksamiseksi.

 

Suoja / Turva -satama

  • Aikaisemmin en muista kuulleeni termiä turvasatama, mutta kansainvälisyys on tuonut tällaisenkin termin käyttöön.
  • Alukset hakeutuvat joskus myrskyisiltä vesiltä suojasatamaan (vert. esim. sateensuoja, tuulensuoja yms)
  • Turvasatamaan hakeudutaan ilmeisesti jostain muusta syystä (vert. esim turvapaikanhakija yms)

 

Vetoisuus (tonnage)

  • Rekisteritonni on tilavuusmitta.  Oslon vuoden 1947 aluksenmittausyleissopimuksen mukaisesti käytettiin brutto- ja nettorekisteritonneja (brt ja nrt) vuoteen 1982 asti ja eräin osin sen jälkeenkin
  • Lontoon vuoden 1969 aluksenmittaussyleissopimus korvasi edellä mainitut rekisteritonneiksi kutsutut tilavuusyksiköt ottamalla vuonna 1982 käyttöön puolilogaritmisen yksiköttömän vertailuluvun ja alkamalla käyttää ilmaisua aluksen brutto- tai nettovetoisuus (gt ja nt).  Vertailuluku ei suoranaisesti kuvaa aluksen tilavuutta, mutta pyrkii antamaan alukselle oikeudenmukaisen vertailuluvun merenkulkumaksujen ja muun muassa eräiden varusteiden määräämiseksi. 
  • Puolilogaritmisuudesta on seurauksena toisin kuin rekisteritonnijärjestelmässä, että alus, jonka brutto on 10 000 ei ole 10 kertaa niin suuri kuin alus, jonka brutto on 1 000.
  • Vanhemmassa järjestelmässä aluksen vetoisuus ilmaistiin virallisesti kahden desimaalintarkkuudella ja uudessa järjestelmässä vetoisuus ilmaistaan ilman desimaaleja.

 

Väyläviiva 

  • Merikartassa on sellainen musta viiva, joka on piirretty kuvaamaan esimerkiksi linjataulujen linjoja ja linjojen yhtymäkohtien kaarteita.
  • Tällä viivalla on merenkulkijain ja maakrapujen keskuudessa monta nimeä ja vain harvat käyttävät virallista nimeä "väyläviiva".
  • Eräässä tuoreessa oikeudenkäynnissä laskin, että muut osallistujat käyttivät mainitusta viivasta 25 erilaista ilmaisua
  • Korvaani särähtävät erityisesti sellaiset kansanomaiset ilmaisut, joihin yhdyssanan osana liittyy yhtenä osana "keski".
  • Onhan toki niin, että väyläviiva on keskellä linjaa, mutta hyvin harvoin se  on keskellä väylää.