Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:41964 kpl

27.07.2011 HM

Emsland

Vaurioituminen sulussa

Mustolasta Emdeniin matkalla ollut saksalainen kauppa-alus vaurioitui Saimaan kanavan alimmalla sululla sulutuksen aikana.

Aika              07.10.1994 kello 20.40

Paikka           Saimaan kanava, Brusnitchnoen (Juustilan) sulku

Alus

  • Ms Emsland
  • brutto 1857, netto 948
  • pituus 80,05; leveys 12,60
  • syväys keulassa 4,10 ja perässä 4,35
  • nopeus 10,5 solmua, tapahtumahetkellä alus oli paikallaan

Tapahtumaselostus

Alus oli Saimaan kanavalla matkalla 2100 tonnin selluloosalastissa Mustolasta Emdeniin. Aluksella oli kanavaluotsi alimmalle sululle asti. 

Kaikki Saimaan kanavan 8 sulkua ovat keskenään samanlaiset ja alukset kiinnitetään merelle päin mentäessä sulutuksen ajaksi siten, että aluksen perän ja sulun betonisen veden alla olevan kynnyksen väliin jää pituussuunnassa noin 2,5 - 3 metriä.  Aluksen pitämiseksi oikeassa kohdassa, sulkuun on merkitty pysäytysviivat, joiden välissä aluksen tulee olla sulutuksen aikana.  Aluksen on tarvittaessa käytettävä konettaan paikallaan pysymisen varmistamiseksi.

Alimmalla sululla kanavaluotsi poistui alukselta.  Hän antoi päällikölle ohjeen aluksen pitämiseksi pysäytysviivojen välisellä alueella.  Alus jäi sulkuun ns. yläveteen odottamaan venäläisiä viranomaisia ja tietoa venäläisen luotsin saapumisesta. 

Venäläisten viranomaisten toiminnasta johtuen alukselle ei tullut täysin selväksi onko alukselle tulossa venäläinen luotsi sulussa vai alasatamassa.  Alkuperäisen tiedon mukaan luotsin piti tulla sulussa, mutta Viipurinlahdella vallinneen kovan tuulen johdosta aluksella käyneet venäläiset ilmoittivat päällikölle, että luotsi oli päättänyt tulla alukseen vasta alasatamassa.

Sulkumestari on kertonut antaneensa alukselle kädellään merkin, että sulun tyhjennys aloitetaan.  Sulun tyhjentämisen aikana aluksen päällikkö otti VHF-puhelimella yhteyden sulkumestariin, joka samalla huomasi myös kansimiesten viittilöivän hänelle.  Päällikkö pyysi sulun tyhjentämisen keskeyttämistä. 

Sulussa veden pinta oli ehtinyt alentua useita metrejä, kun sulutus saatiin keskeytettyä.  Tällöin todettiin, että alus ei ollutkaan pysäytysviivojen välissä, vaan ilmeisesti tuuli oli painanut sen kohti sulun takareunaa siten, että aluksen peräsin oli jäänyt betonikynnyksen päälle keulaosan vajotessa laskevan veden mukana.

Aluksen peräsin koneistoineen saivat huomattavia vahinkoja, joiden maksajasta syntyi toisistaan poikkeavia näkemyksiä.

Oikeudenkäynti

Kantajat

  • Assekuranz-Verein Niederelbe VVaG, Vakuutusyhtiö, Drochtersen, Saksa
  • Heinz Litmeyer Schffarts KG, Varustamo, Haren, Saksa
  • AA Jan Aminoff, Roschier-Holmberg & Waselius, Helsinki

Vastaaja

  • Suomen valtio / Merenkulkulaitos / Hannu Makkonen

MKL:ta vastaan esitetyt väitteet

  • Kanavaluotsin poistuttua alukselta päällikkö jäi odottamaan venäläistä luotsia.
  • Päällikkö on noin 10 vuoden aikana kulkenut Saimaan kanavan läpi noin 200 kertaa ja vain kerran tai kaksi kertaa sulutus on tapahtunut siten, että luotsi ei ole ollut aluksella.
  • Sulkumestari ei etukäteen ilmoittanut päällikölle sulutuksen aloittamisesta.
  • Sulutuksen aloittaminen tuli päällikölle täydellisenä yllätyksenä.
  • Alus oli ilmeisesti sääolosuhteiden vaikutuksesta siirtynyt siten, että aluksen peräsin oli suoraan sulun yläpäässä olevan kynnysrakenteen yläpuolella.
  • Sulkumestari on virheellisellä toiminnallaan ja laiminlyönnillään aiheuttanut vahinkotapahtuman.
  • MKL:n on korvattava FIM

                      Aluksen vaurioitumisesta       715 617,92

                      Rahtimenetyksistä               338 803,50

                      Oikeudenkäynti­kulut               35 000,00

                      Yhteensä                         1 089 421,42

MKL:n vastine

  • Vahinkotapahtuma on johtunut siitä, että alus ei ole ollut sulussa sille osoitetulla paikalla, kun veden pinta alkoi laskea.
  • Sulussa oleva sulutusta odottava alus on kulussa oleva alus ja siinä tulee olla jatkuva merivahti ja sen mukainen komentosiltamiehitys.
  • Laivaväki on laiminlyönyt hyvän merimiestavan mukaisen aluksen sijainnin tarkkailun sulutusta odotettaessa.
  • Sulkumestari on toiminut sulkujen ja avattavien siltojen käyttöohjeiden mukaisesti. Hän oli antanut alukselle käsimerkin sulutuksen aloittamisesta.
  • Kanne on lakiin perustumaton ja aiheeton.

Helsingin merioikeus 30.9.1997                 3. osasto        96/25220

  • Valmisteluistunnossa käytiin läpi kantajan vaatimukset ja vastaajan vastaus ja kirjattiin riidattomat ja riidanalaiset asiat.
  • Valmisteluistunnon pöytäkirja saapui asianosaisille 20.10.1997 ja seuraavana päivänä kantaja ehdotti, että kanne peruutetaan ehdoin, että osapuolet kärsivät omat oikeudenkäyntikulunsa.
  • Samana päivänä Merenkulkulaitos hyväksyi sovintoehdotuksen ja asian käsittely lopetettiin.

Asiaan liittyviä säännöksiä

  • Luotsausasetus (393/1957) 3 b § 1 mom. (514/1991) ja 5 § 1 mom. ja 2 mom. (514/1991)
  • Asetus kanavien ja avattavien siltojen liikennesäännöstä (512/1991)
  • MKH:n päätös aluksille ja puutavaralautoille asetettavista vaatimuksista valtion sulku- ja avokanavilla sekä avattavilla silloilla 30.4.1991

Omat subjektiiviset toteamukset

Vaikka korvausvaatimus oli noin miljoona FIM, saattoi kanteesta luopumiseen vaikuttaa se, että merioikeusasioissa oikeudenkäyntikulut voivat muodostua niin suuriksi, että laskelmissa on otettava huomioon myös se mahdollisuus, että hävinnyt osapuoli voi joutua korvamaan myös vastapuolen kulut.  Jos kantaja olisi pitkän oikeudenkäynnin jälkeen hävinnyt jutun, olisivat kantajien maksettavaksi tulevat sekä omat, että vastapuolen oikeudenkäyntikulut saattaneet ylittää alkuperäisen korvausvatimuksen.

Suomalainen luotsi oli poistunut alukselta sulussa ja alus odotti venäläistä luotsia.  Kun luotsia ei kuulunut, sulutus aloitettiin ja aluksen olisi pitänyt siirtyä ilman luotsia alasatamaan. 

Käytäntö ja luotsauslainsäädäntö eivät täysin ole kohdanneet tässä tapauksessa.